Skip to main content

Paavin lähettiläs Rakveressa rajakiistaa ratkaisemassa

Piispa Albert, Kalparitaristo ja Tanskan kuningas riidassa Vironmaasta. Paavin edustaja Virossa rauhaa sovittamassa.

V.1224 oli Manner-Viron alue lopullisesti saksalaisten ja tanskalaisten ristisotilaitten toimesta alistettu ja heti alkoivat heidän väliset kiistat. Riian piispa Albert, Kalparitaristo ja Tanskan kuningas ajautuivat riitoihin Läänemaan, Harjumaan, Järvamaan ja Virumaan kuulumisesta eivätkä osaneet mitenkään sopia. Jottei kiistat tuhoisi uutta siirtomaata nimitti paavi Honorius III piispan Albertin pyynnöstä 31. joulukuuta 1224 Liivinmaalle legaatiksi (edustajaksi) Modenan piispan Guillelmusen eli Wilhelm Modenalaisen kuten häntä saksankielisessä maailmassa kutsuttiin. Wilhelm saapui Liivinmaalle v. 1225 keväällä ja palasi takaisin kotiin kesällä 1226.

Matkustaessa Liivinmaalla hän tutustui tilanteeseen sekä tapasi kaikkien kiistelevien osapuolten kanssa. Muun muassa Wilhelm kävi myös Virumaalla, vieraili Pudivirussa ja pysähtyi kauemmin Tarvanpäällä, jossa antoi myös määräykset riidan kohteina olevista maakunnista. Hän palautti Harjumaan tanskalaisille. Läänemaa, Järvamaa ja Virumaa siirtyivät suoraan paavin alaisuuteen ja Wilhelm määräsi niiden maa-alueiden hallitsijaksi oman kappalaisen Johannesen.

Ikävä kyllä, mutta paavin valtio ei kestänyt Virossa kauan. Jo 1227 kesällä valloitti Kalparitaristo sekä paavin maa-alueet että Harjumaan ja Tallinnan, ajamalla tanskalaiset pois maasta. 1230-luvun alkupuolella yritti toinen paavin legaatti Alna Balduin palauttaa paavin alaisuuteen kuuluvaa valtiota Pohjois-Virossa, mutta hänkin epäonnistui ritarikunnan vastustuksen takia.

Rakvere linnus - piiritüli